PM-mitalistin kyydissä jälleen

Heippa! Sunnuntain vietin aamupäivän hyisessä Laina-myrskyn seassa Hallan luona, iltapäivän ihanien punkkujen kanssa. Hallan kanssa tehtiin hetken juoksutusta elekielellä sekä jälleen porkkanavenyttelyitä ja iloista meininkiä. Iltapäivällä tuuli onneksi tyyntyi ja uskalsin Zindin selkäänkin mennä. Paitsi ennen Simppua menin Rassen kanssa rennosti kävellen 15min selästä päin sekä hoidellen haavaa. Haava alkaa olla aika hyvin kiinni, kohta pappa pääsee takaisin treeniin!

Pappa suloisena <3

 Zindillä kävelytin maasta ensin kymmenisen minuuttia, selästä pitkin ohjin n.5min ja käynnissä aloitin tehtävätkin. Ensimmäisenä puolirataleikkaita. Sain olla todella tarkka, että Z pysyy suorana suoralla uralla ja kuuntelee pohjetta käännöksissä/kulmissa. Tein siis mahdollisimman tarkkoja teitä ja pyrin pitämään alusta asti hevosen pohkeen edessä. Raviverkkaa tehtiin pääty-ympyröillä aika avoimessa muodossa rennosti hölkäten. En vaatinut Zindiltä tällöin vielä juurikaan muuta kuin ulkoapujen kunnioittamista. Vähitellen keräsin vähän ohjia ja vaadin jo enemmän, kunnollista poljentaa, entistä enemmän huomiota ulkoapujen kunnioittamiseen sekä vähän "tiiviimpää" etuosaa.

Mä en ymmärrä tätä jalkkareiden pituutta, tuntui ihan ok:lta ja näillä yleensä menen puomeja, aivan kuin olisi monte-lähtöön menossa...:D

Laukassa mentiin ympäri maneesia kevyessä istunnassa välillä erikokoisia ympyröitä mukaan ottaen. Vähän sai tammaa pyytää eteen, sillä meno jäi herkästi "paikalleen". Alkuun Z vaihteli ristilaukalle, mutta pitäessäni laukan sujuvana myötälaukka oli ainoa vaihtoehto. Laukkojen jälkeen käveltiin hetki, jonka jälkeen tultiin S:n ja R:n kohdalle 10m halkaisijaltaan oleva voltti. Alkuun oli aika paljon hakemista muodon kanssa; lähdin kääntämään lähes kirjaimesta heti ja loppuneljännes vain paisui, Zindin ollessa vielä haluton ottamaan ulkoapuja vastaan. Pääsin siis todella töihin ja analysoimaan omaa ratsastusta mitä ja miten PITÄISI tehdä ja miten korjata tilanteen. Ensimmäisenä lähdin korjaamaan niin, että kirjaimen kohdalla asetan reitin suuntaisesti ja sitten vasta käännän. Näin sain vähän enemmän aikaa loppu neljänneksen korjaukseen. Koko ympyrän ajan jouduin käyttämään ulkoapuja edelleen, sillä oma ulkopohkeeni piti saada tolpaksi ettei ympyrä mene keskilinjan yli, muistaen kuitenkin sisäpohkeen, joka pyytää hevosta asettumaan sisäpohkeen ympärille reitin suuntaisesti.

 

Äidin kuvatessa juuri keskellä, jouduin vähän väistellä vaikkei hän edes linjalla ollut, mutta silti väistin aina vaistomaisesti. Zindin ollessa suht'hyvän tuntuinen istuin satulaan. Näin sain vähän tuntumaa enemmän ja muoto alkoi löytyä vähän paremmin. Kertaakaan sellaista "WOW" tilannetta ei tullut ympyrällä, mutta päädyin jättämään tehtävän, sillä hevonen tuntui jo todella hyvältä. Laukkaa otin osaksi tehtävää lopussa niin, että tein pääty-ympyrän, joka todella oli hyvän kokoinen. Siinäkin levittiin aina ulos, sillä Z on todella vahva ja jos pyydän vähän reaktiota ei tapahdu, jos komennan niin Simppua ärsyttää ja häntä huiskuu kattoa kohti. Mulla on ongelmana tässä(kin), että vien ulkokäden harjan yli, että saisin jotain kontrollia sieltä. Tuohan on väärin ainakin Zindillä, sillä oma ulkojalkani pitäisi olla vain tarpeeksi aktiivinen eikä tehdä pelkästään ohjalla. Tätä korjataan, tuo saadaan kyllä selätettyä. Otin loppuun vielä lävistäjille keskiravia, ja nyt vasta sujuikin! Zindi oli rento niskastaan, mutta eteenpäin pyrkimys on silläkin priimaa. Hevonen tuntui lentävän! Loppuverkkasin vielä eteenalas ja kävelimme huolella loppuun maastakäsin. Jäi tosi hyvä fiilis!

 

 

Eilen talutin Rassea ulkokentällä riimulla 20minuuttia Zindin seuratessa karsinansa ikkunasta hirnahduksilla kannustaen. Haava on alkanut hyvin parantua, nyt siitä on lähtenyt kokonaan sellainen "kuiva rupi". Kohta olenkin menossa tallille kokeilla ratsastaa kevyesti kaikissa askellajeissa suorilla urilla ja sen jälkeen Zindillä ensimmäistä kertaa puomeja! Kuvaajaa en saa mukaan valitettavasti.

 

Eilen kuitenkin aloin Zindillä verkata jälleen kunnon(=suunnitellulla) tehtävällä. Maastakäsin alkukäyntien jälkeen selästä loivaa kiemurauraa, jossa keskikohta I:ssä. Jälleen sain keskittyä hurjan paljon tiehen, joka herkästi suureni/pieneni ja puoliskot oli erikokoiset. Alusta asti edellispäiväisten kuvien jälkeen keskityin entistä enemmän, että kantapäät ovat oikeasti alhaalla ja jalka ei valahda liian taakse. Jos jalka jää taakse puristan polvilla ja istunta on etukeno. Sekä jalkkareita yhden alas, sillä Z on ollut nyt niin rauhallinen, että voisi mennä vaikka ilmankin :D. Olen siis tiedostanut nyt selkeästi istuntani virheet ja niitä lähdetään korjaamaan!

 

Käyntikiemuroiden jälkeen tulin samalla lailla ravissa ensin oikeaan. Oikeasta suunnasta on tullut meille se vaikeampi ihan psyykkisistä syistä, sillä tässä suunnassa tipuin ja tässä suunnassa Zindi pöllöttää yleensä enemmän. Nyt Zindin ollessa kiva olen aina aloittanut tehtävät tässä suunnassa niin saa vaihtaa mukavampaan suuntaan myöhemmin. Ravissa sain olla entistä tarkempi, sillä Simppu oikaisi kunnolla jälkimmäisen puoliskon jos en ollut valppaana. Vasemmassa suunnassa Zindi oli huonompi, sillä jännitti molempia päätyjä mm. muuria, minkä ohi se tulee joka päivä välittämättä mitään..

Laukkailimme jälleen ympyröitä mukaan ottaen kevyessä istunnassa. Tämän jälkeen käveltiin tavan mukaan hetken pitkin ohjin. Aloimme tulla keskihalkaisijan sisäpuolelta väistöjä. Muutama tosi hyvä pätkä tuli ja sai olla tyytyväinen! Helposti väistö jäi kauaksikin siitä kohtaa mitä suunnittelin ja lopuksi otin itseäni niskasta kiinni ja vaadin  siihen asti mihin halusinkin. Laukattiin vielä ympyröillä vähän kooten. Nyt kiiruhdan tallille, tämän päivän ratsasteluista tulossa lähipäivinä postausta!