Voi että mulla on takana upea juhannus! Sain tutustua mahtaviin ihmisiin ja erityisesti perjantain maastoestetreenit olivat unohtamattomat! Kiitos kaikille osallisille ja tietenkin parhaalle valmentajalle ja ratsuille <3
Ensimmäisenä menin Lyylillä ja älkää ihmetelkö miksi Rasse vilahtelee jo niissä kuvissa, sillä Monna otti muutamia hyppyjä ennen minua, kun ruunalla ei ole hypätty maastareita hetkeen. Rasse oli kuitenkin rauhallinen jo silloin ja kuolainta paksusta kuminivelestä messinkiseen niveleen ei tarvinnut vaihtaa.
Aloitettiin verkkaamalla isolla hiekkakentällä normaalisti, kuin estevalmennukseen olisi menossa. Minä otin ristikolle muutaman hypyn ennen tukille siirtymistä. Oli tosi kiva, kun kentälläkin oli maastoeste ja sai harjoitella "mukavuusalueella". Olin vähän ylivarovainen ja tultiin pohjaan useasti. Nypin takaisin, vaikka Lyyli kokeneempana tiesi, että pitäisi edetä, mutta en päästänyt sitä etenemään. Tultiin vinoon ja sitten siirryimme parkkialueelle. Tulimme sen ihan pikkuisen kavaletin, lopuksi tukki-tukkilinjan. Ja se jälkimmäinen tuntui ihan kammottavan isolta ja ekaa kertaa otettiinkin stoppi. Rohkaisin itseäni ja ponia ja pääsimmekin jo yli. Jatkoimme siitä toiselle alueelle ja hyppäsimme sielä yksittäin, edestakaisin ja ratana esteitä.
Rasse oli ihan mahtava oma itsensä, olin ihan fiiliksissä! Se hyppäsi kaukaa ja läheltä. Se halusi näyttää ja opettaa minua "hei tää pitää tehdä näin ja näin". Kerran meinattiin ottaa suurempi haaste vastaan, nimittäin tukki, joka oli veden äärellä ja hyppäsimme sen vähän vauhdikkaasta laukasta. En saanut ihan heti kontrollia ja Rasse meinasi että hypätään tuo helpon sianselkä vinoon.. Sain käännettyä sen "vähän" suuremmalla asetuksella toiseen suuntaan, harmittavasti sitä ei tullut videolle. Tämän jälkeen kääntyessäni tulosuuntaan Rasse otti muutamat pomput ylöspäin ja se veteli ihan tykkinä ja pikkuiselle esteelle tultiin laaka hyppy, joita isommilla esteillä ei saa tulla. Hevonen on saatava kontrolliin ja rytmiin ennen mitä tahansa maastoestettä.
Veden ohitimme, sillä halusimme hypätä loput esteet kuivilla suojilla ja päätimme palata sinne viimeiseksi. Tulimme alas- ja ylöshyppyjä, uskalsin Lyylilläkin isommat ylöshypyt, jotka loppujenlopuksi oli ihan helpot ratsastaa. Myöskin alas, jonka kielsin jyrkästi alkuun. Monna pakotti mut tulemaan ihan käynnissä ja kiljuin järkytyksestä, mutta hei katse pysyi ylhäällä niin kuin pitääkin! Osasin flipata että kerätä suht'nopeasti ja halusin tulla heti uudestaan ravilla. Se fiilis oli ihan mahtava, kun selätti pelkonsa vaikkakin olin kiljumatta vasta viimeistä kertaa sitä tullessa :D.
Tästä jatkettiin taas eteenpäin ja molemmilla hevosilla hyppäsin ensin yksittäisenä a-esteen. Rassella tulin sen jälkeen vielä haudan (lähes) ravissa ja ei edes saatu sille pellehyppyä eikä myöskään käyty takajaloilla siellä(kuten pienemmässä haudassa).. Mentiin pikkulenkki hypäten vuoronperään jokainen vastaantuleva pikkueste (3/4kpl). Molempien kanssa tultiin tämä ratana. Lyylin kanssa saatiin vihdoin ryhtiä touhuun ja saatiin rytmistä kiinni, kun esteiden välillä oli matkaa. Rasse oli kivan rauhallinen ja meillä oli niin kivaa!
Tämän jälkeen mentiin takaisin alas veteen ja hauta-olympia sarjalle. Veteen Rasse meni kovin innokkaana ja kasteli turpaansa lampeen. Oltiin samalla vetohevosena nuorelle Pavelle ja urhea pikkupoika kastoi kyllä etusensa, mutta vasta treenin jälkeen Juuson taluttamana jokainen jalka kävi lammessa. Tulimme vielä uudelleen tuota hauta-olympia sarjaa ja siitä kaareva linja pikkutukille. Näitä tulimme jo siis aiemmin, mutta tulimme muutamaan kertaa uudelleen, mm. Rasse ei välittänyt muuta kuin viimeisellä kerralla siitä haudasta, kun tulimme kootussa laukassa.. Rassen kanssa mentiin radan pätkä joka alkoi ihan parkkialueelta ja sisälsi portaat ylös ja alas+ muut lammen ympärillä olleet esteet.
Mulle jäi aivan Super fiilis koko reissusta, vaikkain tälläkään kertaa kaikki ei mennyt putkeen.. Myöhästyttiin noin puolituntia aikatalusta, kun Wappu ja Rasse saivat väliaidan pois sijoiltaan ja ajoimme vanhemman pariskunnan pihaan, jotka tulivat auttamaan, kiitos heille suuresti! Lopuksi Lyyli ei suostunut menemään meidän hevosautoon tai siis pysymään siellä ja matkusti Juuson rekassa tallille Paven seurana.
Erityisesti Rassen kanssa tämä oli niin mahtava kokemus ja ihan uskomatonta, että sain osallistua ja opetella kahdella aivan erityyppisellä hevosella.
Tämän jälkeen mentiin takaisin alas veteen ja hauta-olympia sarjalle. Veteen Rasse meni kovin innokkaana ja kasteli turpaansa lampeen. Oltiin samalla vetohevosena nuorelle Pavelle ja urhea pikkupoika kastoi kyllä etusensa, mutta vasta treenin jälkeen Juuson taluttamana jokainen jalka kävi lammessa. Tulimme vielä uudelleen tuota hauta-olympia sarjaa ja siitä kaareva linja pikkutukille. Näitä tulimme jo siis aiemmin, mutta tulimme muutamaan kertaa uudelleen, mm. Rasse ei välittänyt muuta kuin viimeisellä kerralla siitä haudasta, kun tulimme kootussa laukassa.. Rassen kanssa mentiin radan pätkä joka alkoi ihan parkkialueelta ja sisälsi portaat ylös ja alas+ muut lammen ympärillä olleet esteet.
Mulle jäi aivan Super fiilis koko reissusta, vaikkain tälläkään kertaa kaikki ei mennyt putkeen.. Myöhästyttiin noin puolituntia aikatalusta, kun Wappu ja Rasse saivat väliaidan pois sijoiltaan ja ajoimme vanhemman pariskunnan pihaan, jotka tulivat auttamaan, kiitos heille suuresti! Lopuksi Lyyli ei suostunut menemään meidän hevosautoon tai siis pysymään siellä ja matkusti Juuson rekassa tallille Paven seurana.
Erityisesti Rassen kanssa tämä oli niin mahtava kokemus ja ihan uskomatonta, että sain osallistua ja opetella kahdella aivan erityyppisellä hevosella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti