Moniraajavammainen hei..

 

Röntgenissä ei näy mitään, muuta lääkäri epäilee murtumaa/murtumia varpaissa/jalkapöydässä sekä polvessa rustovammaa tai murtumaa.

 

Jepjep. 1-2kk lääkärin mukaan pois hevosen selästä.

 

Kaikki tosi harrastajat ja ainakin mun tuntevat tietää, että en kestä tuota aikaa. Voinhan mennä oman kunnon mukaan käyntiä, ilman jalustimia. Tokikin on eri asia, koska muut mut päästävät selkään.

 

c)Heidi

 

Kun pääsin alkujärkytyksestä ja-tuohtumisesta yli ja tutut yrittivät kertoa riskit niin aloin vähän jo ajatella itsekin. Tämä kausi on jo pilalla, miksi pilata seuraavakin kausi, turvallisuutemme ja itkeä kivusta hammasta purren radoilla, kiertää kilpailu-aluetta ja maastorataa kepeillä. Meillähän oli siis kovat suunnitelmat lähteä tänään, Kangasalle ja startata sunnuntaina harraste. Tuttari, jos olisimme päässeet maaliin Keravalta. Nyt siis menemme seuraavassakin kisoissa harrastetta, riittävän toipumisen jälkeen. Vakuutus ei korvaisi jos Wääksyssä olisi tapahtunut jotain. **tuttaa, harmittaa ja ärsyttää niin paljon kuin voitte vaan kuvitella. Odotin niin paljon, sitä että saan parantaa prosenttejamme, tehdä hienon estekokeen meille jo "tutussa ja turvallisessa" kasikympissä ja päästä sen viimeisenkin maastarin jälkeen. Saada Monna ylpeiksi meistä ja pakahtua onnesta. Nauttia parhaasta porukastamme. Perussorsat <3
 

 

Muutama hoksasi itseni lisäksi myös, että tämä pakkobreikki oli toisinaan pelastus. Nimittäin polvelleni, ja vielä jos se onkin murtunut. Jos tuota jalkapöytävammaa ei olisi tullut, ja röntgenissä, kun ei näkynyt mitään polvessakaan niin tietenkin olisin jatkanut treenaamista, mennyt kisoissa. Ja jos se olisikin murtunut niin tulos olisi ollut loppujen lopuksi luultavasti pahempi ja saikku pidempi. Ratsastaa en pysty kunnolla ainakaan vielä vajaaseen viikkoon (tämäkin vähän toiveajattelua, sillä kipu sietämätön tälläkin hetkellä). Mutta, kun Niinisalo on jo 2vkn päästä niin, pakko minun olisi päästävä viimeistään ensiviikon lopussa jo kunnolla treeniin. Rassekin rokotetaan sopivasti alkuviikosta niin ei on pakko säästellä jalkaa muutama päivä lisää. Vähän himottaisi ratsastaa viikonloppuna, pitää katsoa pystynkö silloinkaan vielä edes hakea hevosta laitumelta..

 

NURK päätti myös pitää kivat yksipäiväiset ensi vklp, sinnekään ei kyllä päästä.. Onneksi seuramme mestaruudet ovat vasta kolmen viikon päästä, ne olis kyllä jo vähän niin kuin pakolliset vaikka pää kainalossa..

 

Kun ei ole jaksanut saati ehtinyt kirjoitella tänne piitkään aikaan niin Zindinkin kuulumisia haluatte varmaankin kuulla. Sen hankkari on vihdoin kunnossa, myöskin impparivuohinen. Mutta (joo jälleen kerran). He menivät viimeiseen kontrolliin kuun puolessa välissä hankkarista ja tamma ontui. Nämä entiset vammat tutkittiin ja ne ok, mutta lopulta löydettiin syy; kaviopaise. Tuolla reissulla kuskilla menikin odotettua pidempään ja emme ehtineet seuramme estekisoihin, jossa olisimme hypänneet 85&95cm. Toki emme olisi menneet, vaikka Monna olisikin ehtinyt. Rasse teloi sääreensä edellisenä iltana ihan mukavan palkeenkielen. Se nosti siihen ajan kuluessa impparin ja siinä sitten hoideltiin kahta töppöjalkaa. Nyt vieläkin Zindi ontuu jostain syystä, mutta Rassen haava alkaa olla vihdoin parempi. Toki ehdimme hypätä ja treenata kouluohjelmaa yms. Kangasalaa varten ja siltä sileä treenikerralta tämän postauksen kuvat ja video onkin.
 



 

 

 

 

 

Tämä on tätä. Kamalinta on ettei voi auttaa, vielä kamalempaa tietenkin silti, että näin typerästä syystä menin pilaamaan loppukauden, vaikka hevonen on kunnossa. Pakko nyt vain malttaa ja kuunnella tuttuja, jos meinaan kisata jatkossa ilman kipuja.. Hetkeen ei siis ratsastuspostauksia tule, mutta onneksi mulla on paljon julkaisemattomia kuvia treeneistä ja muustakin :)