maanantai 15. joulukuuta 2014

Onnistumisen ilo

Sunnuntaina 14.12. olin "oman tallin" harjoitusestekilpailuissa. Mua ei jännittänyt kuin ihan vähän odottaessani verkkaan pääsyä, jotenkin oli varma fiilis. Rata oli mukava ja looginen ja ymmärsin sen aika hyvin, vaikka jouduin suunnitella tiet ja laukkamäärät itse. Kerron tässä nyt tarkemmin päivästäni kera ratavideon sekä lauantain estetreenin kuvien, jotka siis c)Laura Tuomisto & Suvi N., sekä ratavideo c)Suvi N.

Tätä istuntaa, myötäystä ja yhteistyötä tavoitellaan jatkossa!

Mummani toi minut tallille klo 11 aikaan ja kisat alkoivat siis vasta klo 13. Tein tallihommia ja puunasin varusteita tuon aikaa ennen radanrakennusta. Mm. siis vein Zindille vettä, potkin jäät pois Mairen ja Rassen juomakipoista, hain kauraa sekä turvetta molemmille hevosille. Radanrakentamisessa klo 12 olin mukana ja samalla opettelin sitä. Ensimmäisen kerran kävelin myös linjat ja mittasin ne ja sain yhteen linjaan x määrän ja luulin sen olevan 6 laukkaa Rassella ja se oli juuri se mitä radalla ratsastin, mähän osaan jotain! Käveltyäni radan kunnolla ajatuksen kanssa menin laittamaan Rassea kuntoon. Pappa oli ehtinyt piehtaroida ensimmäisen harjauksen jälkeen ja kiireen kanssa harjasin pölyt uudelleen pois. Kiireessä ei olisi kannattanut kyllä tehdä mitään, sillä taisimme kävellä ennen verkkaan pääsyä ainakin 20min. Eihän se toki viileällä säällä jo vanhemmalle hevoselle ollut pahitteeksi, paremmin näin päin ehdottomasti.

Tosiaan kävelimme pikkukentällä odottaen kutsua verryttelyyn maneesiin. Kenttä oli vähän liukas ja Rassella, kun hokkeja ei alla vielä ollut niin muutaman kerran jokunen jalka liuskahti. Rauhassa otettiin liukkaat kohdat ja kolhuitta pääsimme maneesiin asti. Verkassa aloin heti ravailla hetken aikaa ja aika nopeasti otin laukan. Rasse tuntui hyvältä, se kuunteli eteen, mutta tuli hyvin takaisin. Saimme tulla ottamaan verkkahyppyjä 50cm:n korkeudella 7-esteelle. Paikat tulivat aina hyvään paikkaan ja Mapekin kehui, että pappahan toimii nyt hyvin. Kokoajan tuli varmempi fiilis ja kun hypyt sujuivat edelleen 60cm:n korkeudellakin hyvin.


Vaihdoimme suuntaa ja saimme tulla okseria numero 3. Sille huonoja hyppyjä tuli enemmän, mutta kuitenkin virheet oli korjattavissa ja en sitä montaa kertaa tullut. Menin ulos odottamaan hetkeksi ja päästessämme takaisin sisään Rasselle tuli paniikki tms. sillä se peruutteli vauhkona taaksepäin eikä suostunut mennä oviaukosta. Joko se oli papan mielestä liian pieni tai syynää oli se, kun maneesissa ei ollut ketään. Eve talutti meidät sisään ja kävelin ja ravailin hetken sillä aikaa, kun esteet nostettiin 60cm:n. Sain kerran tulla ykkös-esteen ennen lähtömerkkiä.

Lähtömerkki annettiin, tervehdin ja nostin laukan. Papalla oli jälleen kovin hauskaa ja sain tehdä ympyrän löytääkseni sopivan rytmin. Ykkösen jälkeen mentiin hetki vähän kovempaa, mutta pappa tuli hyvin kiinni kulman avulla. Kolmoselle tultiin pohjaan, joka oli ihan positiivista, sillä sain pienellä hypyllä väliin hyvän kuusi laukkaa; isolla hypyllä Rasse olisi ottanut spurtin ja tuloksena olisi voinut olla vaikka pudotus huonosta paikasta. Vitosen jälkeen käänsin aivan liian aikaisin ja tiestä tuli todella tiukka, mutta hyppy oli silti siedettävä kutoselle, mutta väliin tuli reipas neljä laukkaa, joka oli ihan ok ratkaisu, sillä suunnitelmana oli tehdä hallittu 5.

Uusintaan siis päästiin ja vauhti oli kovempi, mutta tein tahallaan suuret pitkät tiet. Uusinnan ensimmäiselle tultiin aika kaukaa ja hypystä tuli suuri. Muut esteet meni ihan jees, mutta linjan ekalle tuli niin kömpelö loikka, että mulla lähti jalustin..:D Rasse vähän lähti lapasesta horjuessani selässä, mutta viimeinen meni puhtaasti ilmavaralla ja maalissa ja vielä puhtaasti ensimmäisen kerran kahteen vuoteen. Olin niiin onnellinen ja vedet juoksi silmistä, tällä kertaa suuresta ilosta. Rassekin oli selvästi tyytyväinen, sillä se rallitteli täysin ympäri maalilinjan jälkeen ja myöhemmin sain kuulla tutultani, että pappa oli pukittanutkin:D Oli niin ihanaa jälkeenpäin videolta kuulla muiden taputukset ja iloiset huudahdukset!

Menin kävelemään papan kanssa kentälle maastakäsin ja yritin soittaa äitilleni sekä Monnalle niin onnellisena ja halusin jakaa sen heidän kanssaan, mutta kumpikaan ei pystynyt vastata ja hymäilin iloisena ihanalle ratsulleni <3 Tuloksissa olin 8./17. toiseksi hitaimmalla nolla uusinnalla pitkien teideni takia. Tästä jatketaan kohti sijoituksia :)

Mua häiritsee videolla ja kuvissa mun todella pysty istunta, jossa otan polvilla tukea paljon sekä paino liian paljon jalustimilla. Kun myötäys alkaa olla hyvä niin muu kroppa onkin ihan hirvittävä, mutta eiköhän tässäkin suunta ole ylöspäin! Toivottavasti...

Tässä Rassen takajalkatekniikka siitä ettei puomit kolise, kun ratsastaja möhlii hypyn täydellisesti! ;)

Kisapäivältä c)Suvi N.


6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Sun sanat oli aika toteenkäyvät kiitos <3

      Poista
    2. Hienoo Mira! Paappa on Tohkeissaan ,kun pääsee kisoihin ja sä ratsastit hyvin! Nyt vaan reenataan rentoutta istuntaan ja kohti seuraavia kisoja :) Oot Ihana ! ja Paras Hevosenhoitaja Ikinä <3
      _Monna-

      Poista
    3. Voi monna kiitos ❤ Ja koitos siitä että saanolla osana teidän elämää❤

      Poista
  2. Ihanaa, että rata meni noin hyvin! :) Kivan näköistä menoa!

    VastaaPoista