torstai 14. toukokuuta 2015

Kun täykkäri pääsee takakentälle saikulta palattuaan...

Rasant, 19v, saa kengän maanantaina ja jo kävelyttäessä on kovin hauskaa. Seuraavana päivä eli tiistaina saamme kaverin ja menemme kohti isoa takakenttää. Hevonen ei ole ollut siellä syksyn jälkeen ja takanakin on n.3kk sairaslomaa.
Ja kuinkas kävikään? Varaudu kuvapommiin..
 

 


 
Saimme tosiaan Eerikan ja Lyylin kaveriksi, joka osoittautui hyväksi suunnitelmaksi. Jos olisimme kaiken lisäksi olleet yksin niin yhtenä kappaleena tai ratsukkona ei oltaisi palattu talliin.. Kävelimme 20min, jotta lihakset saadaan lämpiämään ja paikkoja vähän auki, kun hevonen on tosiaan vaan kävellyt maasta pari viikkoa, sitä ennen neljä päivää liikkunut ja sitä ennen 2,5 kuukautta seissyt.. Kaikki täytyy jälleen aloittaa siis varovaisesti. Kävelyn jälkeen ravasimme 10min, vaihtaen suuntaa. Rasse oli vähän vahva edestä, mutta tuli takaisin ja saihan se ollakin vähän energinen. Naapuritalossa lapsi leikki hiekkaleluilla ja pappa oli vähän spooky. Loppujen lopuksi lapsi heilautti jotain niin pappa "säikähti" (eihän ruuna edes pelkää oikeasti mitään..)kunnolla ja lähti, teki siksak-loikkia. Minä roikuin kauan kaulalla ja lopulta pyörähdin vain maahan. Toki ihan mukavalta korkeudelta silti ja ainut jännitys oli käveleekö R päältä kun steppasi :D.
 

 
 


ja kuinkas kävikäään... Sekunnin sadasosan myöhässä, olisi tullut mielenkiintoinen photo!

Mua ei sattunut mihinkään ja nousin saman tien puristeluani suurimmat hiekat pois( että kuvissa näyttää hyvältä;)) Kävelimme muutaman metrin jonka jälkeen otin vähän enemmä ohjia ja Rasse sekosi.. Postauksen kolmas kuva on juuri tältä hetkeltä. Rasant halusi laukata, tyhmä kuski vaan hyssytteli ja paappa päätti hypätä vähän  pystyyn janiinedelleen.. Tätä pomppukohtausta kesti seuraavan pitkänsivun puoleen väliin jolloin päätin potkaista kunnolla, MENE SITTEN. Hetken matkaa siinä tuuleltiin enimpiä höyryjä ja otin hetkeksi raviin rauhoittaakseni vähän tilannetta. Otin stopin ja sitten uudelleen raviin ja laukannosto. Ja siinä sitten mentiinkin.
 
En muista nyt täysin missä vaiheessa mitäkin tapahtui laukassa, mutta kiteytettynä; nopeus oli suurin missä olen ollut satulan päällä, pappa oli ihan pöljä, se vaihteli laukkoja, (yleensä ottaen eteni vain vastalaukalla..) ja yrittäessäni ottaa ratsureimaani vähän kontrolliin se vaan ilmeili ja kuski vain nauraa/ärjyy/kiluu kyydissä kuin perunasäkki... Välillä otin stopin suoraa aitaa kohti, jota aluksi vähän mietin sillä Rasse olisi voinut laukata läpi muinamiehinä. Yllätys kyllä-se otti ravisteppauksesta stoppiin ja seisoikin jalat levällään, "pörähdellen" jopa muutaman sekunnin. Otin parin ravikierroken jälkeen käyntiin ja tulin suoraan alas, sillä tiesin ettei papparainen kykene kävelemään selästä päin.
 
Hevonen siis varmasti oli terve ja hyvin innokas. Ja allekirjoittanutta vieläkin naurattaa se päivä <3










Oletteko päässeet jo ulkokentälle? Onko teidän ratsut olleet jäljitelmiä helikopterista?

8 kommenttia:

  1. iajaijaijaiajiai!! HiiHaa ja Oksat Pois Omenapiirakasta!!! Paappa on niin <3 Onneksi sua ei sattunu!

    VastaaPoista
  2. Ihana Rasse! :D ♥ Toi ensimmäinen kuva on niin hyvä!

    VastaaPoista
  3. Voi että ku toisella on kivaaaaaaa!! :D hana <3 Kiva postaus muutenki, ihania kuvia!

    VastaaPoista