Kisoissa

Moi! Otsikosta voitte päätellä, ettei menestystä sunnuntaisista koulukisoista tullut. Kokemusta sitäkin enemmän, ja jälkikäteen se onkin varmaan tärkeämpää kuin sijoittuminen. Harmittaa silti oma sähläykseni, sillä hevonen oli upea. Ja jos ottaa huomioon, että kisat olivat minulle vasta toiset ja ensimmäiset meidän yhteiset kisat.

Kuvat ovat ottaneet Roosa Rintamäki, kiitos paljon!

Lauantaina menin aamusta tallille katsomaan, kun ammattilainen ratsasti Mairen ja myöhemmin pakkasimme ja puhdistimme varusteita huomista varten. Tuo oli myös minulle uusi kokemus pakata varusteita huomisia kisoja varten. Puhdistin kaikki Mairen varusteet parhaani mukaan sekä puunasin todella johdpurini kisakuntoon. Tarkistin moneen kertaan, että kaikki on mukana huomiselle. Tein myös ihan perus tallihommia; vein vesiä jne. Jännitys alkoi nousta vähitellen, kun näin keitä muita luokassa on. Paljon hyviä ja tuttuja ratsukoita. Jännitystäni helpotti se, kun treenit olivat sujuneet niin hyvin..

Sunnuntaina heräsin jo kuudelta, sillä uusi koiramme Kapu vähän temmelsi. Kävin pojan kanssa lenkillä seitsemän aikaan ja ilma oli ihanan lämmin. Vähän yli yhdeksän lähdin tallille ja Eve oli odottamassa jo. Eve klippasi Mairelle "loimimallin" 25minuutissa, tuttua hommaa heille. Roudasimme varusteita traikkuun ja pääsimme lähtemään hyvissä ajoin. Myllykylässä purettiin Maire kopista ja kävin kansliassa ilmoittautumassa. Kaikki toki tunnistivat minut ja Mairen rokotukset tsekattiin ja maksoin kisamaksun. Kanslisti "järkyttyi" minun ollessa IR:läinen, sillä olen koko kesän pyörinyt kökkimässä KuRatin kisoissa ja tullut tutuksi täällä. Nauroimmekin, että juuri kukaan Ilmajoen Ratsastajista ei tunne minua, mutta Kurikassa tuntee kaikki :D.

Menin verkkaamaan ajoissa, sillä pitkä kävely on Mairelle hyvä. Kuitenkin lähdin vähän hätäilemään ja ehdottomasti olisi ollut parempi kävellä pidempään. Maire heti ensimmäisillä askelilla tuntui todella reippaalta ja Eve sanoikin, että se on kuin liitokavio. Maire touhotti hetken aikaa, mutta aika nopeasti alkoi työskennellä hyvin ja aktiivisesti. Se on treeneissä ollut normaali, ei hidas eikä reipaskaan. Verkassa se oli reipas, mutta erittäin hyvän tuntuinen. Otin käynnin jälkeen heti laukkaa saadakseni Mairen lihakset lämpimiksi. Sillä oli vähän vauhti päällä ja muutamia pidätteitä välillä tein. Otin laukkaa molempiin suuntiin ja jälleen vasempaan yksi ympyrä tuntui superkivalta. Ravissa tein muutamia temponmuutoksia mitä ensimmäisessä kouluvalkassa. Tein niitä ympyröillä sekä suoralla uralla. Sekä muutamat askeleen pidennykset lävistäjälle löytäen vähän niihin fiiliksen tälle päivää. Ne sujui hyvin ja olin aika tyytyväinen.

Mua ärsytti, kun lähdin hätäilemään siinä alussa. Nyt verkkasin n.30min vaikka puoletkin siitä olisi tuolloin riittänyt. En viitsinyt lopussa enää antaa pitkiäkään ohjia, ettei hevonen "löysisty". Tuokin oli omaa kokemuuttani kisoista. Vielä juuri ennen omaa starttaamistani M tuntui hyvältä ja olin edelleen varmalla fiiliksellä.

Kuitenkin heti kouluaitojen sisälle päästyäni mua alkoi luultavasti jännittää niin paljon, odotin vain pilliin vihellystä eikä tehtävissäni ollut mitään ideaa. Maire oli kuitenkin vielä ok hyvä, mutta kun sain luvan aloittaa kaikki vain hajosi. Tein niin HUONON sisääntulon, sillä menin kohti tuomaria enkä C:tä ja olin varmasti metrin linjan ulkopuolella. En tiennyt mitä mun olisi tuossa tilanteessa pitänyt tehdä, korjata tie vai jatkaa. Mä jatkoin ja sain paperiin 4.
Ja tuohan pudotti meidät sijoilta sekä eniten tässä ärsyttää se, että sisääntulot ovat olleet meille helppo juttu. Seuraavaksi radassa oli lävistäjä, jonka puolessa välissä 5m käyntiä. Se onnistui yllättävän hyvin ja jatkoin siitä laukka ympyrälle. Sitten askeleenpidennys lävistäjälle ja toinen laukka ympyrä. Mielikuvani hyvästä pääty-ympyrästä olin tyystin kadonnut sekä ihmetyksekseni paperissani luki molempien laukka ympyröiden kohdalla, että heti enemmän eteenpäin. Tuota en vieläkään oikein ymmärrä, sillä M tuntui menevän reippaasti eteen. Myöskään askeleenpidennys ei ollut riittävä joka harmitti myös sillä ne ovat onnistuneet aika hyvin nykyään.

Mutta jos johonkin olen tyytyväinen radassa niin keskikäyntiin, josta sain ohjelmamme parhaimmat pisteet ja istuntaani sekä hevoseen. Mun korvien sisässä tapahtui vain jotain ja fiilis oli aika matalalla radalta tullessani. Eve tuli kysymään fiiliksiä ja sanoi radan näyttäneen hyvältä ja tasaiselta. Me saatiin loppujen lopuksi n.59% ja olimme toiset ei-sijoittuneet. Kaikki yritti hokea mulle miten kivasti kuitenkin nämä menivät ensimmäisiksi kisoiksi Mairella. Joo, olihan 59% kiva tulos, mutta se ärsyttää kaikista eniten, sillä kaikki olisi voinut mennä paaljon paremmin. Treeneissä ja varsinkin verkassa Maire oli niin upea ja sitten tulen radalle ja teen 4 sisääntulon. Tyhmiä virheitä, joita oppii vain opettelemalla. Kokemus oli silti ehdottomasti ihana ja tästä treenaamisella suunta on varmasti vain ylöspäin :)