JOUKKUEMESTARUUSKULTAA 2016

Mennään ajassa taaksepäin, elokuun viidenteen päivään. Lähdimme yhdessä Marian kanssa parhaat kaverukset, Rasse ja Sepi, kopissa mukana kohti Ylistaroa. Tänään olisi se päivä, jolloin olisi niin kuin pakko onnistua.

C)Tuulia N

Meillä oli karsinat paikat ratsastuskoululta, sillä vaikka tämä kaksikko on ihana pari yhdessä niin, hyvin hankala ilman hevosenhoitajaa. Rassea ei voi jättää koppiin yksin, joten sillä pitäisi olla pitäjä ja olisi inhottavaa seisottaa aamusta iltaan kopissa, jos sattuisi niin kivasti, että jouduttaisiin odottaa palkintojakoa... Kävimme kävelemässä 90cm radan, joka oli todella kiva ja sitten saimmekin kiiruhtaa laittamaan kuntoon. Kentän laidalle ehdittyäni huomasin kilpailunumeron puuttuvan ja Mape lähti sitä hakemaan. Tiesin, että ehdin starttiin juuri, mutta olin kamalan hätäinen saatuani numeron ja verkka meni ihan pipariksi. Rasse pysähtyi ensimmäisellä hypyllä ristikolle, jonka alle oli laitettu matto ja seuraavat verkkahypyt ratsastin pohjaan. Radalle menin vähän fiiliksellä, että Rasse(ja minä) on aina parempi radalla. No, Rasse oli todella mahtava, se pelasti jokaikisen hypyn, jonka tyrin huolella. En nähnyt paikkoja ollenkaan ja en päässyt hyppyihin mukaan, mutta Rasse hoiti homman kotiin ja saimme joukkueelle osaltamme nollan sekä sijoituksen itsellemme!

Yllä olevat kuvat myös c)Tuulia N.

Metri tuntui myös todella kivalta radalta, uusinta hyvin mielenkiintoiselta. Olin todella innoissani, että pääsen korjaamaan virheeni. Mape pääsi auttamaan mua nyt verkassa ja hypyt sujuivat paljon paremmin. Ja itse rata, tarkemmin perusrata, oli siistein, mitä olen ratsastanut. Nyt melkeinpä joka ikinen paikka osui kohdilleen ja Rasse oli ihan huippu! Pääsimme uusintaan, jonne suuri osa ei ollut päässyt ja mulla katkesi rytmi toisella esteellä ja seuraavan Rasse kiipesi yli ja sitten mun kropasta loppui voima. En pystynyt antaa pohjetta ja edessä oli oikealta kaarella massiivinen okseri ja ollessani irti jo selästä Rasse pysähtyi, onneksi, ja minä "pudottauduin" alas. Tulin suoraan oikealle olkapäälleni ja se otti vähän osumaa.

Kolme seuraavaa c)Josefiina Maijala

Tuttumme oli ihanasti vienyt ja hoitanut Rassen pois, kun minä kylmäilin hoitajien/lääkärin luona olkapäätä, joka liikkui rajallisesti. Tallimme tytöt auttoivat minut tallille vastaavasti, kiitos :) Saimme jännittää  Pulkkasten radat, kun Annakin otti nollan radaltaan, myöskin Saana. Miisa uusi vielä mitalin väristä ja ratsasti kultaa. <3 Pääsin siis testaamaan olkapään kunnon samana päivänä eikä se siinä tuntunut miltään kun onnellisuus oli huipuissaan! Ensimmäinen mitalini ja vielä tällaisessa joukkueessa! (Ikuinen Miisa-fani)

Mitalikuvat c)Tuulia N

Nurmella!

Oltiin eilen nurmella treenamassa ja voi että meillä oli kivaa! Ja kun saatiin vielä kuvaajakin paikalle( siskoni otti sen kyllä kirjaimellisesti ja sai otettua 590 kuvaa..) niin saan tännekin päivitettyä muuta kuin kisapostauksia :)

Meiltä on tallilta tänne nurmelle alle kilometri ja siinä saa alkuun hyvät alkukäynnit. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tänne pääsimme, joka on todella harmi kyllä. Muutenkin kenttä on harmittavan vähäisessä käytössä, sillä hokitus vie sen pienen lisäaikansa ja -vaivansa sekä suurimmalla osalla meidän tallin hevosista ei ole reiällisiä kenkiä kesäisin. Ja muille tämä on aika syrjässä. Tänä vuonna kuitenkin kenttä niitettiin ja estekalusto roudattiin Myllykylästä 1,5viikoksi derbylle ja valmennuksia siellä pidettiinkin useampi. Mä olin silloin lomalla enkä päässyt osallistumaan, mutta kuitenkin ainakin kerran tähän vuoteen sinne treenaamaan.

Nurmihan on Rasselle eduksi, ja tällä pohja on erinomainen ja joustava ja Rassen liikkeet pääsevätkin edukseen, sieltä esiintyy pätkiä nuoruuden lennokkuudesta. Ja kun se liikkuu hyvin niin jumitkin aukeavat+ siinä voi laukata isosti.

Nämä kaksi kuvaa oli niin mahtavia, että pakko jakaa tänne :D

Rasse oli aika spookyna aluksi niin kiersin vielä kertaalleen käynnissä kentän ympäri ja sitten aloin hölkkäillä ympäri. Rasse oli kovin menossa ja sitä sai kyllä pitää vastaan ettei se juossut aivan holtittomasti. Annoin sen fiilistellä ja olla vähän villi, vaikka päämääränä päättäväisesti halusin kunnon sileäntreenin loppua kohti. Laitoinhan ihan yleispenkin lähes koulujalkkareilla, seuraavalla kertaa laitetaan kyllä estekamat niskaan ja mennään ainoastaan pitämään hauskaa ;) Sen takia myös kevyt istunta ei ole millään lailla oikeaoppinen, kun en jaksanut säätää jalkkareita lyhyemmäksi parin laukkapätkän ajaksi.

Hölkkäilin molempiin suuntiin ja sen jälkeen aloin tehdä kiemurauraa ottaen ravia ja etuosaa vähän lyhyemmäksi. Rasse yllättävän hyvin antoi vaikuttaa itseensä ja ravi tuntui kovinkin joustavalta ja elastiselta loppua kohti. Kävelimme hetken kuvaajaa odotellen ja hänen saavuttuaan pienen ravailun jälkeen laukattiin. Sen jälkeen olimmekin jo molemmat hiessä hymy huulilla.

Alkuverkan jälkeen lähdin työstämään sitä ravissa ympyrällä, tehden välillä voltteja ja siirtymisiä askellajin sisällä. Rasse alkoikin alun pomppimisen(se vain halusi laukata) jälkeen vähän jo pyöristyä edestä ja hakeutumaan tuntumalle. Ja se ravasi todella hyvin, joka oli minulle peräänantoa tärkeämpi, kun ei olla hetkeen tehty kunnon koulutreeniä(mulla pientä hakemista ja rasse vähän jäykkä) ja vielä isolla nurmella jossa olisi Rassen mielestä niin paljon kivempi vain katsella maisemia laukaten..;)

Tein muutamia väistöjä ja ekalla kerralla väistöaskeleet eivät olleet niin hyvät kuin halusin, mutta jälkimmäiset kerrat sujuivat jo vähän paremmin. Sitten parit lisäykset, joissa Rasse lähti niin makeesti maasta irti! Loppuraveissa se venytti eteenalas ja oli pyöreämmällä niskalla ja kaiken lisäksi ravasikin vielä entistä paremmin.

Tässä kuvassa on jotain mistä pidän tosi paljon :)

Lauantaina lähdetäänkin kohti Ylistaroa ja seurojen välisiä estejoukkuemestaruuksia. Edustan KuRatin joukkueessa korkeudella 90cm, kauden päätavoite/kisatoive siis täyttyy :) Lisäksi starttaan myös avoimessa metrissä. Pitäkään peukut pystyssä!

Kuvaussessio

Monta viikkoa sitten Josefiina tuli kuvaamaan meitä jälleen. Kuvista tuli ihan älyttömän hienoja :)

Ja mitä meille kuuluu nyt? Molemmat ovat kasvattaneet kesämahan(+minä), Rasse näyttää nyt aika hyvältä kyllä, mutta Z on aika tankki.. Rasse on ollut hetken kevyemmällä ja vuorostaan minä jäin eilen, sillä kroppa ja mieli huusivat lepoa ja päätinkin olla nyt ainakin viikon tallilta pois. Viikko sen takia, kun jos olisin sanonut "tulen kun siltä tuntuu" niin olisin mennyt jo viimeistään huomenna tai kun joku olisi pyytänyt. Sanoin ennen tätä tallilomaani, että koulujen alkaessa mulla alkaa loma. Ihan hullua että lukiolainen voi sanoa noin ja jos olisin mennyt seuraavat 4 viikkoa samalla tempolla niin enhän olisi jaksanut millään koulussa enää kuitenkaan. Olen siis koko kesän aikana pitänyt ehkä 4-5 tallivapaata, usein käynyt kaksikin kertaa päivässä.

Edellispäivänä serkkuni Beeda tuli hieromaan hevoset ja jumeja löytyi, joka ei tule varmaan yllätyksenä ikinä hieronnan yhteydessä, jos mukaan laskee ne pienimmätkin. Seuraava kerta menee kolmen viikon päähän. Sain myös vinkkejä venytyksiin, jotka otan kyllä käyttöön kun palaan tallille :) Mutta nyt niitä kuvia!