Tänään se taas todistettiin, että Rasse 19v on huippukunnossa. Eihän se ole mennyt kuin välillä 2002-2012 vaativaa ja edelleenkin kestää pikkuluokkia mennä kanssani ;) Se nimittäin meni tänään niin hyvin treeneissä, että varmasti vielä huomennakin hymyilyttää.
Me ollaan nyt otettu asiaksi saada hevonen pohkeen eteen, sillä suurella todennäköisyydellä mitä ollaan kompuroitu, on johtunut siitä, että olen antanut Rassen kulkea pitkänä, hämäävästi etupainoisena ja selvästi pohkeen takana. Vain matkustellut, vaikka olen luullut ratsastavani. Nyt emme ole edes kompuroineet, kun olemme menneet kolme päivää Monnan valvottavana. Kävelen pitkään, nyt klipattuna loimi päällä, ennen ravia pyöritellen hetken ympyröillä tai aloittamalla käyntityöskentelyssä siksak-väistöillä. Ravissa keskilinjan jälkeen väistöä uralle molemmissa suunnissa ja lisäten myöhemmin pääty-ympyrät, joissa vaaditaan jo takaosaa ja asettumista. Laukatessa jään heti penkkiin, jotta voin työskennellä "aktiivisemmin", lähempänä hevosta. Ratsastan rohkeasti eteen, josta jään vähitellen tasapainottamaan pidätteillä. En saa päästää laukkaa missään vaiheessa pitkäksi vaan laukka jää aktiiviseksi, mutta ns. napakaksi. Tämä on hyvin hankalaa pukea sanoiksi, mutta se tempo, mitä pitää siinä tasapainoisessakin laukassa olla on se mitä ajattelin ennen keskilaukaksi.
Rasse on ollut hyvinkin kuumana ja jestas miten se lähtee pelkästä pohkeestakin.. Ja yläpomput, kaikenlaiset kevätjuhlaliikkeet ja laukanvaihdot joka jalka ilmassa jne. on nähty. Vielä kuskin käden ollessa jumissa ja kipeä klippaamisesta niin meillä on ollut kovinkin viihdyttävää (tai ainakin katsojilla :P). Laukan jälkeen joudun ottaa hevosen heti tasapainoon ja voltille, jossa pyörimme hetken. Ja itkukurkussa ekana päivänä tätä tehtiinkin, kun käteen sattui älyttömästi ja jouduin lepuuttaa välillä ja koko pakka pääsi leviämään. Tajusin miten vähän oikeasti olen vaatinut. Eilen tehtävä tuntui jo paaljon helpommalta ja tänään väistöissä Rasse oli tosi notkea, ja Monna kehui heti että sehän ravaa nyt hyvin heti.
Kuvaajaa en tälle päivälle saanut, kun klippaamisoperaatio venyi kolmipäiväiseksi ja se raastoi kaikkien hermoja.. |
Tänään verkka oli vähän erilainen viime päiviin verrattuna, kun otin mukaan puomeja. Väistöt ja laukkaverkka oli kuitenkin samanlainen. Monnan nostaessa muita puomeista esteiksi tulin yksittäistä ristikkoa, joka oli ihan samalla kohdalla kuin ensimmäisen kerran papalla hypätessäni. Samalla lailla se vei minua esteen jälkeen, mutta yhteistyö ja hyppy muuten on varmaan edes jonkin verran paremmalla mallilla. Me vaan pomputeltiin ennen estettä aikalailla ja Monna käskikin pitää käden vaan hiljaa alhaalla, joka tuntui teoriassa aika oudolta. Pitää tikittävää aikapommia matalalla kädellä ottamatta periaatteessa yhtäkään pidätettä..? Mutta se toimi ja pystyttiin lähestyä jopa lähes tasapainossa. Ristikko muutettiin pystyksi ja tullessamme pohjaan, pidin itseni pystyssä ja pidin paketin koossa ja Rasse nousi hyvin edes kolauttamatta puomiin. Jossain vaiheessa jatkoimme tästä toiselle "lävistäjälle" (este oli vähän erilaisessa asteessa eikä ihan lävistäjän mukaan) punaiselle okserille. Tulimme tätä tehtävää muutamaan kertaan ja Tulimme sitten heti tämän jälkeen radan 80-90cm korkeudella.
Hih, onneksí omat jälkeen jäämiset hypyssä on vähentyneet :D |
Ja lehmä on poissa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti