Eilen ja tänään on maastoiltu moneen otteeseen, vietetty aikaa mahtavien ihmisten kanssa (hevoset tottakai osana ;)) ja tehty kaikkea talleilla mitä keksiikään. Esimerkiksi Humppa 2v pääsi pelaamaan jälleen futista!
Olin siis pe-la Hallan ja kumppanien luona ja äsken palauduin "kotitallilta". Eilen ratsastin Hallan kentällä ja fiilisteltiin hölkkäilemällä ympäri kenttää. Tänään toimimme aamutallin jälkeen johtoratsukkona Humppa 2v:lle. Voi että miten järkevä se on! Toisin kuin H 11v... Humppa toisiaan tuli meidän perässä tosi nätisti ja käyttäytyi ihan älyttömän hyvin puoliverivarsaksi :) Silloin kun se tuli Saksasta niin se oli kyllä kiltti, mutta vähän varautunut ja arka, nyt se on ihan ääripää ja emme todellakaan silloin uskaltaneet ajatella, että käymme itse siellä selässä ensimmäisenä ja tällaisella menestyksellä! Mä odotan innolla, kun tämä saa lihasta ja pääsee oikeasti hommiin ja varsinkin, kun se on itseni alla joskus!
Saattelimme lapsen kotiin ja lähdimme kahdestaan Hallan kanssa maastoon. Anu ja Hannele neuvoivat minulle reitin, joka johtaa suoraan laavulle. Halla oli kamalan nihkeä kotoa poispäin menemään ja mielessä kävi myös, että onko se jostain kipeä. Ei ollut ainakaan enää, kun teimme laavulla uukkarin kohti kotia! "Jouduimme" hölkkäillä rauhallisesti aika paljon, sillä tilsat olivat riesanamme (ja estivät tämän päiväisen maaston Rassen kanssa, arhg!) . Luulen vähän, että tilsatkin veivät ruunan menohaluja. Menimme siis pelkkää peltoa pitkin muiden tekemiä polkuja pitkin kunnes pääsimme metsän laidalle ja jatkoimme jälkiä pitkin ja löysimme todella helposti maastoesteradan ja laavun. Oli kyllä aivan super ihana reitti!
Tosiaan, H heräsi päästessämme radan reunalle ja entisestään, kun tajusi pian kääntyvämme. Normaali reitti, jota käytämme yleensä on nyt hakkuupaikka, joten sitä ei porukka ole kovinkaan käyttänyt ja Halla tiesi palaavansa samaa reittiä.. Se hölkkäili itsekseen ja oli valtavan onnellisen näköinen. Laukkasimme pienen pätkän rauhallisesti pellolla ja nautin niin paljon- tuo hevonen on vain niin rakas minulle <3
Kun palauduimme kotiin, raukka oli talviturkkinsa ja lämpimän sään takia hikinen ja joi tallissa monta litraa lämmintä melassivettä ja jäi kuivattelemaan loimen alle, kun lähdin putsaamaan varusteita. Huomasi muuten, että kyllä hyvillä tuotteilla saa niin kiiltävää jälkeä aikaan varusteisiin, että putsaaminen oli ihan ilo! Kiiltämään jäi siis kolmet suitset, kahdet panssarit ja martingaalit sekä ajo-ohjat. Sillä välin naiset liikuttivat Väinön reellä ajellen sekä joutuessani lähteä Häjy jäi reen eteen. Kuulin, että Hiili oli päässyt vielä iltapäivällä samalle lenkille mitä teimme Hallan kanssa aamulla. Ihanat hevoset!
Kyytini lähti siis jo odotettua aiemmin kohti Kurikkaan ja jäin tallille. Plussakeli esti meidän ihanan maastoretken, sillä Rassella ei ole tilsakumeja ja muutenkin olisi riskialtista lähteä vanhalla hevosella liukastelemaan. Päädyimme käppäilemään tiellä ja Rasse tuntui onnelliselta edes tällaisesta pikku retkestä. Zindi pääsi kävelemään puoleksi tunniksi maneesiin ja se oli aivan pöljä. Ei typerä, sillä sain koko ajan pitää riimunnarua toisessa kädessä, mutta se hölkkäili ja loikki ja pomppi. Villi ja vapaa- ainakin lähes!
Huomenna Rasse saa pomputella vähän ja Zindi pitää vapaan. Aamusta iltapäivään lähden hoitajaksi Mapelle ja Sepolle heidän aluevalmennuksiin NURKille ja hepat saa liikuntaa sen jälkeen :)
Saattelimme lapsen kotiin ja lähdimme kahdestaan Hallan kanssa maastoon. Anu ja Hannele neuvoivat minulle reitin, joka johtaa suoraan laavulle. Halla oli kamalan nihkeä kotoa poispäin menemään ja mielessä kävi myös, että onko se jostain kipeä. Ei ollut ainakaan enää, kun teimme laavulla uukkarin kohti kotia! "Jouduimme" hölkkäillä rauhallisesti aika paljon, sillä tilsat olivat riesanamme (ja estivät tämän päiväisen maaston Rassen kanssa, arhg!) . Luulen vähän, että tilsatkin veivät ruunan menohaluja. Menimme siis pelkkää peltoa pitkin muiden tekemiä polkuja pitkin kunnes pääsimme metsän laidalle ja jatkoimme jälkiä pitkin ja löysimme todella helposti maastoesteradan ja laavun. Oli kyllä aivan super ihana reitti!
Tosiaan, H heräsi päästessämme radan reunalle ja entisestään, kun tajusi pian kääntyvämme. Normaali reitti, jota käytämme yleensä on nyt hakkuupaikka, joten sitä ei porukka ole kovinkaan käyttänyt ja Halla tiesi palaavansa samaa reittiä.. Se hölkkäili itsekseen ja oli valtavan onnellisen näköinen. Laukkasimme pienen pätkän rauhallisesti pellolla ja nautin niin paljon- tuo hevonen on vain niin rakas minulle <3
Kun palauduimme kotiin, raukka oli talviturkkinsa ja lämpimän sään takia hikinen ja joi tallissa monta litraa lämmintä melassivettä ja jäi kuivattelemaan loimen alle, kun lähdin putsaamaan varusteita. Huomasi muuten, että kyllä hyvillä tuotteilla saa niin kiiltävää jälkeä aikaan varusteisiin, että putsaaminen oli ihan ilo! Kiiltämään jäi siis kolmet suitset, kahdet panssarit ja martingaalit sekä ajo-ohjat. Sillä välin naiset liikuttivat Väinön reellä ajellen sekä joutuessani lähteä Häjy jäi reen eteen. Kuulin, että Hiili oli päässyt vielä iltapäivällä samalle lenkille mitä teimme Hallan kanssa aamulla. Ihanat hevoset!
Kyytini lähti siis jo odotettua aiemmin kohti Kurikkaan ja jäin tallille. Plussakeli esti meidän ihanan maastoretken, sillä Rassella ei ole tilsakumeja ja muutenkin olisi riskialtista lähteä vanhalla hevosella liukastelemaan. Päädyimme käppäilemään tiellä ja Rasse tuntui onnelliselta edes tällaisesta pikku retkestä. Zindi pääsi kävelemään puoleksi tunniksi maneesiin ja se oli aivan pöljä. Ei typerä, sillä sain koko ajan pitää riimunnarua toisessa kädessä, mutta se hölkkäili ja loikki ja pomppi. Villi ja vapaa- ainakin lähes!
Huomenna Rasse saa pomputella vähän ja Zindi pitää vapaan. Aamusta iltapäivään lähden hoitajaksi Mapelle ja Sepolle heidän aluevalmennuksiin NURKille ja hepat saa liikuntaa sen jälkeen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti