Ja tiistain perusteella pikku breikki molemmille hyvää!
Menin siis tiistaina tallille pitkästä aikaa suunnitelmana ratsastaa. Alun perin meidän piti mennä yhdessä Monnan kanssa, mutta hänen flunssa paheni ja ei uskaltanut rasittaa yhtään, että estevalmennukset keskiviikkona voitiin pitää. Arveltiin Rassen omaavan rutkasti pöljäenergiaa lomailun jälkeen, mutta ehei!!
Alkuun otin käyntiä n.15minuuttia sekä hieman lyhyemmillä ohjilla muutaman minuutin. Käynnin jälkeen nostin saman tien laukan ja verryteltiin siinä kevyttä istuntaa apuna käyttäen. Otin väliin ravia ympyröillä ja jälleen laukkaa toiseenkin suuntaan. Rasse oli ihan heti kerätessäni ohjia tuntunut aika miellyttävältä ja parani vain edelleen vertyessään. Jumeista tai jäykkyydestä ei ollut tietoakaan, pikkuloma väliin oli selvästi ollut vain positiivista Rasselle. Mullakin jotain oli tapahtunut, sillä istuin ihan erilailla; olin rehellisesti hevosen ympärillä ja en puristanut millään lihaksella.
Laukan jälkeen ravailimme ympyröillä sekä uralla tehden avoja. Avoissa juurikin huomasin itse olevani rento, sillä aina avoissa jännityn ja polvi tarrautuu kiinni sekä kantapää nousee ihan taivaisiin. Nyt se ei liikahtanutkaan ihanteelliselta paikaltaan. Rasse vain parani entisestään. Sillä olisi voinut mennä vaikka suoraan helpon ceen radalle ja saada reippaasti yli 60%. Se oli oli niin rehellinen, kulki rennosti kauniissa työskentelymuodossa, tahti ei ollut ollenkaan kiireinen ja Rasse teki kaiken mitä pyysin. Olin vain yhtä hymyä, mutta sen keskeytti kun jäimme yksin maneesiin. Jännitin mitähän tapahtuu, mutta pappa vain kuumeni ja arvatkaa vaan miltä se tuntui sitten laukassa! Se kävi kuumana muttei ollut jännittynyt ja siltä sai vaatia ihan kunnolla. Laukanvaihdot yms. sujui hienosti kerrankin ja olin vain niin iloinen. Tuo fiilis pitäisi saada omaan ratsastukseen ja oikeasti olla jännittämättä yhtäkään lihasta.
Ja tänään mentiin puomeja Monnan kanssa yhdessä. Näin laitoin eilen illalla valmiiksi jo, mutta kuinkas kävikään.. Roudattuani kaikki kamat valmiiksi karsinoiden eteen ja harjattuani Rassea hetken huomasin sen arkovan kainalon aluetta. Katsoin sinne lampulla ja näky oli inhottava; koko kainalo auki ja ryntään alla kunnon kokoinen patti. Huusin Monnaa katsomaan, joka soitti suoraan päivystävälle ell:lle, sillä lääkkeet tarvittiin. Eläinlääkäri oli lähistöllä ja tulikin aika nopeasti ja tutki kainaloa. Järkeenkäyvin selitys on, että pappa olisi piehtaroinut ja onnistunut vetämään hokilla kainalon auki. Monna on lähdössä sunnuntaina Lappiin, joten minä apunani tallinomistaja ja Mape hoidellaan haavaa yhdessä sekä tarkkaillaan lämpöä. Toivotaan, että pappa tokenee <3
Ensiviikko menee siis hoitaen ja puhdistaen Rassen haavaa sekä liikuttaen kevyesti, että patista saadaan neste pois sekä sekä mahdollisimman suorilla urilla, joko maasta tai selästä. Saan myös ratsastaa koko viikon Zindiä, toivottavasti saan jollekin kertaa kuvaajan mukaan!
Ainiin keskiviikkona oltiin valmennuksessa, siitä on erillistä postausta tulossa :)
Alkuun otin käyntiä n.15minuuttia sekä hieman lyhyemmillä ohjilla muutaman minuutin. Käynnin jälkeen nostin saman tien laukan ja verryteltiin siinä kevyttä istuntaa apuna käyttäen. Otin väliin ravia ympyröillä ja jälleen laukkaa toiseenkin suuntaan. Rasse oli ihan heti kerätessäni ohjia tuntunut aika miellyttävältä ja parani vain edelleen vertyessään. Jumeista tai jäykkyydestä ei ollut tietoakaan, pikkuloma väliin oli selvästi ollut vain positiivista Rasselle. Mullakin jotain oli tapahtunut, sillä istuin ihan erilailla; olin rehellisesti hevosen ympärillä ja en puristanut millään lihaksella.
 |
| Esimakua keskiviikon valmennuksesta :) |
Laukan jälkeen ravailimme ympyröillä sekä uralla tehden avoja. Avoissa juurikin huomasin itse olevani rento, sillä aina avoissa jännityn ja polvi tarrautuu kiinni sekä kantapää nousee ihan taivaisiin. Nyt se ei liikahtanutkaan ihanteelliselta paikaltaan. Rasse vain parani entisestään. Sillä olisi voinut mennä vaikka suoraan helpon ceen radalle ja saada reippaasti yli 60%. Se oli oli niin rehellinen, kulki rennosti kauniissa työskentelymuodossa, tahti ei ollut ollenkaan kiireinen ja Rasse teki kaiken mitä pyysin. Olin vain yhtä hymyä, mutta sen keskeytti kun jäimme yksin maneesiin. Jännitin mitähän tapahtuu, mutta pappa vain kuumeni ja arvatkaa vaan miltä se tuntui sitten laukassa! Se kävi kuumana muttei ollut jännittynyt ja siltä sai vaatia ihan kunnolla. Laukanvaihdot yms. sujui hienosti kerrankin ja olin vain niin iloinen. Tuo fiilis pitäisi saada omaan ratsastukseen ja oikeasti olla jännittämättä yhtäkään lihasta.
Seuraava video on viime sunnuntain irtojuoksutuksesta, kun pääsin pitkästä aikaa tallille :)
Ja tänään mentiin puomeja Monnan kanssa yhdessä. Näin laitoin eilen illalla valmiiksi jo, mutta kuinkas kävikään.. Roudattuani kaikki kamat valmiiksi karsinoiden eteen ja harjattuani Rassea hetken huomasin sen arkovan kainalon aluetta. Katsoin sinne lampulla ja näky oli inhottava; koko kainalo auki ja ryntään alla kunnon kokoinen patti. Huusin Monnaa katsomaan, joka soitti suoraan päivystävälle ell:lle, sillä lääkkeet tarvittiin. Eläinlääkäri oli lähistöllä ja tulikin aika nopeasti ja tutki kainaloa. Järkeenkäyvin selitys on, että pappa olisi piehtaroinut ja onnistunut vetämään hokilla kainalon auki. Monna on lähdössä sunnuntaina Lappiin, joten minä apunani tallinomistaja ja Mape hoidellaan haavaa yhdessä sekä tarkkaillaan lämpöä. Toivotaan, että pappa tokenee <3
Ensiviikko menee siis hoitaen ja puhdistaen Rassen haavaa sekä liikuttaen kevyesti, että patista saadaan neste pois sekä sekä mahdollisimman suorilla urilla, joko maasta tai selästä. Saan myös ratsastaa koko viikon Zindiä, toivottavasti saan jollekin kertaa kuvaajan mukaan!
Ainiin keskiviikkona oltiin valmennuksessa, siitä on erillistä postausta tulossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti