Sori, en vain ehtinyt kirjoittaa "lähipäivinä", kuten lupasin. Kahta hevosta päivässä ja tärkeiden kokeiden painaessa päälle aikaa ei vaan ehtinyt koneella olemiseen. Kerron nyt pääasiat viikon treeneistä tiistaista perjantaihin.
 |
| Muistan nykyään viikonkin takaiset ratsastukset tarkasti, aloin kirjoittamaan treenipäiväkirjaa viime viikolla :) |
Tiistaina menin suunnitelman mukaisesti ravipuomeja. Päiväkirjaan kirjoitin näin päivän tavoitteen: "Rentoa rytmiä puomeilla, hyvät tiet, tiedostaneideni istuntavirheiden korjaaminen->polvet irti, kantapäät alas, paino istuinluille. ULKOAVUT."
Tavoitteen toteutui aika hyvin. Olen saanut valtavasti ahaa-elämyksiä Zindin kanssa tällä viikolla. Meillä on alkanut oikeasti sujua, joka on varmasti osakseen tulos siitä, kun istun nykyään paremmin. Olen aina ollut jotenkin jännittynyt ja mm. puristanut polvet tiukasti kiinni tukiin. Noinhan keikahdankin helpommin siellä Zindin pomppiessa. Hitto ne polvet irti ja etukeno pois. Estepenkissäkin pystyy istua suorassa, ei tarvi könöttää.
Alkuverkkana tehtiin suoralla uralla ensin käynnissä pitkänsivun ensimmäinen väli reippaammin, R/S normaaliin ja viimeiseen kirjaimeen pysähdys. Pysähdyksistä tuli usein hätäisiä, Zindillä pitäisi valmistella paljon aikaisemmin. Ravissa tehtiin samalla lailla, mutta pysähdyksen sijaan siirtyminen käyntiin ja päädyssä taasen raviin. Laukkaa aloin tehdä alkuun nostamalla sen käynnistä päädyssä ja tehden keskiympyrän laukassa ja seur. päädyssä raviin. Lopulta jäin laukkaamaan ympäri kevyessä istunnassa vaihtaen välillä suuntaa. Lisänä tein pidennyksen toisella sivulla ja lyhennyksen toisella.
Hyvän verryttelyn jälkeen aloin tulla puomeja. Olin asetellut ne (3kpl) ympyrän muotoon 5m väleillä. Zindi punkasi herkästi ulos molemmissa suunnissa, joten sain olla todella tarkka ulkoapujeni kanssa. Samalla kuitenkin minun täytyi olla todella mukana liikkeessä rennolla kädellä, sillä Zindin hermot ei kestä ollenkaan horjumista tms., samasta syystä en laukkapuomeja ainakaan yksin saa mennä. Tamman ratsastettavuus parani kuitenkin kokoajan. Se hakeutui alemmas ollessa kuitenkin kevyt kädelle. Välillä otin muutaman kierroksen laukkaa tai ravia uralla ja Z oli rennompi kuin koskaan aikaisemmin. SE oli kuin höyhen, jota sai ajatuksella liikuttaa. Zindi alkoi kuunnella ulkopohkeita, niin asettaminen oli todella helppoa ja "paikat" tuli automaattisesti. Laukassa lopuksi sitä sai ratsastaa niin kevyesti ja istua vain nauttien. Ratsastusta parhaimmillaan :)
Rassella saman päivänä tein n.20min ratsastuksen ottaen mukaan jo muitakin askellajeja. Kipeä se ei ole, sillä juurikaan käyntiaskeleita ei esitetty :D En lähtenyt vielä kääntämään pienille teille vaan tein treeniä suorilla urilla siirtymisillä. Hätäinen se oli, mutta hallinnassa kuitenkin.
Keskiviikkona menin ensin Rassen tehden lävistäjiä käynnissä ja ravissa sekä laukkaa laajoilla ympyröillä. Rasse oli jo parempi mitä edellisellä kerralla, mutta edelleen kovin virtainen ja rentoutta hevosesta ei saanut irti.
Zindi sai vähän kevyemmän ratsastuksen, sillä pienessä maneesissa meitä oli yhtä aikaa kuusi ratsukkoa. Ratsastustunneilla tämä ei juurikaan häiritse ja olen tottunut, mutta siellä kun kaikki tekee samaa tehtävää. Nyt kaikki eri tehtäviä, eri askellajeissa. Vielä Zindillä, joka ottaa nokkiinsa toisen hevosen tullessa nopeammassa tempossa/liian läheltä. Häntä oli kuin helikopteri, mutta yllättävän hyvin sen hermot kesti! Kerran se otti lähdön, kun mentiin kahden ratsukon välistä ja toinen laukkasi. Jumppailtiin vähän kaikissa askellajeissa ilman suoranaista tehtävää. Tuohon väliin sopi kuitenkin hyvin kevyempi päivä, niin ei haitannut.
Ainiin samana päivänä kysyin yhdeltä tallilaiselta, joka on eläinlääkäri Rassen kainalosta. Hän kertoi sen paranneen hyvin ja pappa saa alkaa tulla takaisin normitreeniin, sillä kohdasta puuttuu enää karvat. Mä siis oon osannut hoitaa haavaa hyvin, jee! Suosittelen Vetramil-suihketta kovasti, auttoi tälläisessä suuressakin haavassa superpaljon ja eläinlääkäritkin suosivat tätä!
Torstaina mulla oli vain yksi ratsastettava, Mape meni Zindin ja minä Rassen. Perjantaina oli biologian kokeet joihin täytyi vain päntätä niin tehtiin diili Mapen kanssa, kiitos avusta! Rassen kanssa tehtiin keskihalkaisijalle tuloa sekä keskiympyröitä. Nyt Pappa oli suht'kiva, sitä pystyi jo ihan ratsastaa. Keskiympyröiden muodon olen saanut iskostettua aivoihini, sekä sisääntulot tulivat kohdilleen kunhan olin tarpeeksi ajoissa kääntämässä. Samanlaiset tehtävät jatkui perjantainakin, sillä treenailin tuttarin kouluohjelmaa osissa kera puomin. Tultiin jälleen sisääntuloja, sekä ympyröitä osana kouluohjelman kulkua. Olin aika tyytyväinen, muistan jo nyt ohjelman ja pappa innostui valtavasti yhdestä ainoastakin puomista. Estehevonen mikä estehevonen <3
Zindi sai jälleen kevyemmän päivän, sillä maneesissa ratsastettiin nuorta varsaa ja jouduimme pyöriä keskellä. Zindi oli aluksi niin tahmea kuin shettis, loppua kohden väliin tahmea välillä sivulle vievä apu oli "pukin" kautta laukannosto. Kiiman ja viikon ajan päivittäin tuuppailu, jes... No tänään Simppu pääsee hyppäämään Monnan kanssa, eiköhän se siitä piristy ;). Eihän varsa siis koko maneesia vienyt ja ihan hyvin olisin siellä voinut mennä, mutta Z:n ollessa räjähdysherkkä ja toisista hermostuva niin kaikkien turvaksi pysyttelin kauempana. Olihan se toki ajoittain tosi kiva ratsastaa, mutta kun v-käyrä on korkealla prinsessalla niin ei sitä viitsinyt ärsyttää :D
7.3. Cavallossa pidetään Lakeuden Ratsastajien 1-tason koulukisat, joissa toivottavasti menen Pandalla ja ohjelmana siis tutustumisluokan kouluohjelma. Maaliskuussa muutenkin tulee aika isokin muutos ratsastukseeni, kerron siitä myöhemmin :)
Rassella saman päivänä tein n.20min ratsastuksen ottaen mukaan jo muitakin askellajeja. Kipeä se ei ole, sillä juurikaan käyntiaskeleita ei esitetty :D En lähtenyt vielä kääntämään pienille teille vaan tein treeniä suorilla urilla siirtymisillä. Hätäinen se oli, mutta hallinnassa kuitenkin.
 |
| Tämä on jo vanha kuva sekä puhelimella otettu, mutta katsokaa miten pappa seisoo... |
Keskiviikkona menin ensin Rassen tehden lävistäjiä käynnissä ja ravissa sekä laukkaa laajoilla ympyröillä. Rasse oli jo parempi mitä edellisellä kerralla, mutta edelleen kovin virtainen ja rentoutta hevosesta ei saanut irti.
Zindi sai vähän kevyemmän ratsastuksen, sillä pienessä maneesissa meitä oli yhtä aikaa kuusi ratsukkoa. Ratsastustunneilla tämä ei juurikaan häiritse ja olen tottunut, mutta siellä kun kaikki tekee samaa tehtävää. Nyt kaikki eri tehtäviä, eri askellajeissa. Vielä Zindillä, joka ottaa nokkiinsa toisen hevosen tullessa nopeammassa tempossa/liian läheltä. Häntä oli kuin helikopteri, mutta yllättävän hyvin sen hermot kesti! Kerran se otti lähdön, kun mentiin kahden ratsukon välistä ja toinen laukkasi. Jumppailtiin vähän kaikissa askellajeissa ilman suoranaista tehtävää. Tuohon väliin sopi kuitenkin hyvin kevyempi päivä, niin ei haitannut.
Ainiin samana päivänä kysyin yhdeltä tallilaiselta, joka on eläinlääkäri Rassen kainalosta. Hän kertoi sen paranneen hyvin ja pappa saa alkaa tulla takaisin normitreeniin, sillä kohdasta puuttuu enää karvat. Mä siis oon osannut hoitaa haavaa hyvin, jee! Suosittelen Vetramil-suihketta kovasti, auttoi tälläisessä suuressakin haavassa superpaljon ja eläinlääkäritkin suosivat tätä!
Torstaina mulla oli vain yksi ratsastettava, Mape meni Zindin ja minä Rassen. Perjantaina oli biologian kokeet joihin täytyi vain päntätä niin tehtiin diili Mapen kanssa, kiitos avusta! Rassen kanssa tehtiin keskihalkaisijalle tuloa sekä keskiympyröitä. Nyt Pappa oli suht'kiva, sitä pystyi jo ihan ratsastaa. Keskiympyröiden muodon olen saanut iskostettua aivoihini, sekä sisääntulot tulivat kohdilleen kunhan olin tarpeeksi ajoissa kääntämässä. Samanlaiset tehtävät jatkui perjantainakin, sillä treenailin tuttarin kouluohjelmaa osissa kera puomin. Tultiin jälleen sisääntuloja, sekä ympyröitä osana kouluohjelman kulkua. Olin aika tyytyväinen, muistan jo nyt ohjelman ja pappa innostui valtavasti yhdestä ainoastakin puomista. Estehevonen mikä estehevonen <3
Zindi sai jälleen kevyemmän päivän, sillä maneesissa ratsastettiin nuorta varsaa ja jouduimme pyöriä keskellä. Zindi oli aluksi niin tahmea kuin shettis, loppua kohden väliin tahmea välillä sivulle vievä apu oli "pukin" kautta laukannosto. Kiiman ja viikon ajan päivittäin tuuppailu, jes... No tänään Simppu pääsee hyppäämään Monnan kanssa, eiköhän se siitä piristy ;). Eihän varsa siis koko maneesia vienyt ja ihan hyvin olisin siellä voinut mennä, mutta Z:n ollessa räjähdysherkkä ja toisista hermostuva niin kaikkien turvaksi pysyttelin kauempana. Olihan se toki ajoittain tosi kiva ratsastaa, mutta kun v-käyrä on korkealla prinsessalla niin ei sitä viitsinyt ärsyttää :D
7.3. Cavallossa pidetään Lakeuden Ratsastajien 1-tason koulukisat, joissa toivottavasti menen Pandalla ja ohjelmana siis tutustumisluokan kouluohjelma. Maaliskuussa muutenkin tulee aika isokin muutos ratsastukseeni, kerron siitä myöhemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti